Asumisturvallisuustestin tulokset

Kotisi turvallisuudessa on hälyttäviä riskitekijöitä

Kiinnitä huomiota {B-percent:115}% ({B-score:111}/22)

Kaikki hyvin {A-percent:114}% ({A-score:113}/22)

Vastauksissasi tuli esiin ilmeisiä tulipalon tai onnettomuuden riskitekijöitä, jotka vaativat välitöntä reagointia turvallisuuden parantamiseksi. Testituloksesi on pelastuslain (379/2011) 6 luvun Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä 42 § mukaisesti lähetettävä suoraan pelastuslaitokselle ja sinuun tullaan olemaan yhteydessä.

Lähetä tiedot Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle

"*" näyttää pakolliset kentät

Instagram

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

This field is hidden when viewing the form

Vastaaja*

This field is hidden when viewing the form

Vastaajan rooli

Asukkaan nimi*

Puhelinnumero, johon pelastuslaitos voi olla yhteydessä*

Osoite*

Katuosoite Rappu / Asunnon numero Kaupunki Postinumero

This field is hidden when viewing the form

Ikä*

This field is hidden when viewing the form

Sukupuoli

This field is hidden when viewing the form

Asumismuoto*

This field is hidden when viewing the form

Asukas asuu asunnossa yksin

Säännöllinen asiakkuus koti-, asumis-, tai hoivapalveluihin?*

Kyllä

Missä?

Asuuko samassa osoitteessa alaikäisiä lapsia?*

Kyllä

Tarvittaessa muita kommentteja

Sähköpostiosoite (jos haluat lähetää kopion itsellesi tai omaiselle)

Täytä tämä kenttä jos haluat lähettää kopion testin tuloksista ja pelastuslaitokselle lähetetystä lomakkeesta asukkaalle, itsellesi tai omaiselle.

A = Kaikki hyvin
B = Kiinnitä huomiota
C = Huolestuttavaa

This field is hidden when viewing the form

1. Onko talon ja asuntojen numerointi selkeästi näkyvillä, myös pimeällä?

This field is hidden when viewing the form

2. Onko asunnon läheisyydessä herkästi syttyvää materiaalia?

This field is hidden when viewing the form

3. Onko piha-alue hoidettu itsenäisesti tai jonkun muun tahon toimesta siten, että alueella on helppoa ja turvallista kulkea kaikkina vuodenaikoina?

This field is hidden when viewing the form

4 Onko asunnon poistumisturvallisuus kunnossa?

This field is hidden when viewing the form

5 Onko asunnon poistumisturvallisuus kerrostaloasunnossa kunnossa parvekkeen kautta?

This field is hidden when viewing the form

6 Säilytetäänkö asunnossa liikaa tavaraa?

This field is hidden when viewing the form

7 Säilytetäänkö olohuoneessa liikaa tavaraa?

This field is hidden when viewing the form

8 Säilytetäänkö asunnon makuuhuoneessa liikaa tavaraa?

This field is hidden when viewing the form

9 Säilytetäänkö asunnon saunassa liikaa tavaraa tai säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?

This field is hidden when viewing the form

10 Onko asukkaalla mahdollisuus turvalliseen, toimivaan ja säännölliseen peseytymiseen?

This field is hidden when viewing the form

11 Tupakoidaanko asunnossa sisällä tai poltetaanko asunnossa kynttilöitä? Onko asunnossa tulisijaa ja onko sen nuohous suoritettu asianmukaisesti? Onko asunnossa palon aiheuttamia jälkiä ja ovatko keittiöaskareet turvallisia? Onko asunnossa ollut palohälytyksiä tai onko palokunta käynyt paikalla asunnossa viimeisen kuuden kuukauden aikana?

This field is hidden when viewing the form

12 Onko asunnossa vanhoja tai viallisia sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteiden sijainti, huoltaminen ja käyttötavat turvallisia? Onko asunnossa merkkejä sähkölaitteiden epätavallisesta toiminnasta tai onko asunnossa käytössä olevia, huolta herättäviä sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteet puhtaita? Tarkistetaanko ja puhdistetaanko niiden taustat säännöllisesti?

This field is hidden when viewing the form

13 Onko asunnossa riittävä määrä palovaroittimia? Tarkistetaanko palovaroittimien toiminta säännöllisesti?

This field is hidden when viewing the form

14 Ovatko turvalaitteet ja muut apuvälineet ajan tasalla? Voisiko asukas hyötyä jostakin uudesta turvalaitteesta tai apuvälineestä?

This field is hidden when viewing the form

15 Onnistuuko avun hälyttäminen puhelimen tai turvalaitteen, esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla?

This field is hidden when viewing the form

16 Kokeile, pystyykö asukas poistumaan asunnosta alle kolmessa minuutissa hätätilanteessa?

This field is hidden when viewing the form

17 Ovatko asukkaan tuki- ja palveluverkostot riittäviä? Minkä palveluiden käyttö ja kenen kaikkien henkilöiden vierailut asunnossa mahdollistavat asukkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona asumisen?

This field is hidden when viewing the form

18 Arvioi, miten riippuvainen asukas on päivittäisistä palveluistaan seuraavien aikamäärien sisällä:

This field is hidden when viewing the form

18 Arvioi, miten riippuvainen asukas on päivittäisistä palveluistaan seuraavien aikamäärien sisällä:

This field is hidden when viewing the form

19 Onko asunnossa toimiva ja turvallinen mahdollisuus käyttää wc:tä tai käymälää?

This field is hidden when viewing the form

20 Onko asunto siisti ja viihtyisä? Siivotaanko asunto säännöllisesti? Onko asunnossa havaittavissa likaa tai pölyä, tuholaisia (hiiret, rotat, jne.) tai silmillä havaittavia kosteusvaurioita? Pidetäänkö asunnossa sisällä monia kotieläimiä?

This field is hidden when viewing the form

21 Onko asunto riittävän lämmin? Onko asunnon lämmittäminen asukkaalle helppoa ja turvallista?

This field is hidden when viewing the form

22 Onko asukas kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana?

This field is hidden when viewing the form

Asumisturvallisuustesti Entry ID

Vastauksesi

Instagram

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

This field is hidden when viewing the form

1. Onko talon ja asuntojen numerointi selkeästi näkyvillä, myös pimeällä?

Onko talon ja asuntojen numerointi selkeästi näkyvillä, myös pimeällä?

Vastasit: Numerointi on selkeästi esillä ja näkyy myös pimeällä.

Vastasit: Numerointi on melko selkeästi esillä.

Vastasit: Numerointi ei ole näkyvillä tai se puuttuu kokonaan.

Vastauksesi perusteella talon numerointi ei ole selkeästi näkyvillä. Tämä voi hidastaa merkittävästi avun saapumista paikalle hätätilanteessa. Omakotitalossa asukas vastaa asunnon numeroinnin näkyvyydestä itse. Rivi- ja kerrostaloissa numeroinnin näkyvyydestä vastaa taloyhtiö.

Omakotitalon asukkaan apuna asian korjaamisessa voivat olla omaiset tai muut läheiset. Mikäli tarvitaan muuta ulkopuolista apua, sitä voi pyytää alueellisilta yrityksiltä.

Rivi- ja kerrostalon numeroinnin näkyvyyden parantamisessa voi olla yhteydessä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen.

Lisäohjeita saat tarvittaessa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapuhelimesta (virka-aikana puh. 05 616 7020).

This field is hidden when viewing the form

2. Onko asunnon läheisyydessä herkästi syttyvää materiaalia?

Onko asunnon läheisyydessä herkästi syttyvää materiaalia?

Vastasit: Asunnon läheisyydessä ei ole herkästi syttyvää materiaalia.

Vastasit: Asunnon läheisyydessä on jonkin verran herkästi syttyvää materiaalia.

Vastauksesi perusteella asunnon ulkopuolella on herkästi syttyvän materiaalin säilytyksestä johtuva kohonnut tulipaloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon ulkopuolisen siisteyden ja järjestyksen ylläpidosta. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, paikalliset yrittäjät tai järjestöt.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapuhelimeen (virka-aikana puh. 05 616 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15).

Vastasit: Asunnon läheisyydessä on paljon herkästi syttyvää materiaalia. Asuntoon, sen välittömään ympäristöön tai molempiin edellämainituista on kertynyt huomattava määrä tavaraa tai jätettä. Asunnossa liikkuminen tai asunnosta poistuminen on vaarantunut tai on vaara, että mahdollinen palo voi syttyä ja levitä poikkeuksellisen nopeasti. Nopean leviämisen mahdollistaa esimerkiksi asunnon poikkeuksellinen siivottomuus jolloin lattiaa ei ole näkyvissä jätteiden, sanomalehtien tai muun irtaintaimen tavaran vuoksi.

Vastauksesi perusteella asunnon ulkopuolella on merkittävä herkästi syttyvän materiaalin säilytyksestä johtuva kohonnut tulipaloriski. Tilanne vaarantaa asukkaan turvallisuuden ja se tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon ulkopuolisen siisteyden ja järjestyksen ylläpidosta. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, paikalliset yrittäjät tai järjestöt.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapuhelimeen (virka-aikana puh. 05 616 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15).

This field is hidden when viewing the form

3. Onko piha-alue hoidettu itsenäisesti tai jonkun muun tahon toimesta siten, että alueella on helppoa ja turvallista kulkea kaikkina vuodenaikoina?

Onko piha-alue hoidettu itsenäisesti tai jonkun muun tahon toimesta siten, että alueella on helppoa ja turvallista kulkea kaikkina vuodenaikoina?

Vastasit: Piha-alueen asiat ovat kunnossa.

Vastasit: Piha-alueella on pieniä korjattavia asioita.

Vastauksesi perusteella piha-alueella on pieniä korjattavia tai kunnostettavia asioita. Kaatumis- ja tapaturmavaaran pienentämiseksi piha-alueella tulee tehdä muutoksia. Apua kunnostukseen tai puutteiden korjaamiseen saa esimerkiksi omaisilta, paikallisilta kiinteistöhuollon yrityksiltä tai muilta alan toimijoilta.

Vastasit: Piha-alueella on paljon korjattavia asioita.

Vastauksesi perusteella piha-alueella on merkittävä kaatumis – ja tapaturmariski. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Tapaturmakuolleisuus on Suomessa selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja luku on lähes kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon.

Tilanne vaarantaa asukkaan turvallisuuden ja se tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon piha-alueen ylläpidosta. Apua kunnostukseen tai puutteiden korjaamiseen saa esimerkiksi omaisilta, paikallisilta kiinteistöhuollon yrityksiltä tai muilta alan toimijoilta.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapuhelimeen (virka-aikana puh. 05 616 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15).

This field is hidden when viewing the form

4 Onko asunnon poistumisturvallisuus kunnossa?

Onko asunnon poistumisturvallisuus kunnossa?

Vastasit: Poistumisturvallisuus on kunnossa.

Vastasit: Poistumisturvallisuudessa on pieniä korjattavia asioita.

Vastauksesi perusteella poistumisturvallisuudessa on puutteita, jotka vaikeuttavat liikkumista asunnossa ja/tai poistumista asunnosta. Poistumisturvallisuuden yleisin ongelma ovat poistumisreiteille kasatut tavarat. Nämä tavarat tulee poistaa. Asukas on ensisijainen itse vastuussa siitä, että asunnon poistumisturvallisuus on riittävällä tasolla. Apuna asiassa voivat olla omaiset tai muut läheiset.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva

Lisäohjeita löytyy esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Poistumisturvallisuus ei ole kunnossa. Asiassa on paljon korjattavaa.

Vastauksesi perusteella poistumisturvallisuudessa on vakavia puutteita, jotka vaikeuttavat tai estävät liikkumista asunnossa ja/tai poistumista asunnosta. Asia tulee hoitaa kuntoon välittömästi. Poistumisturvallisuuden yleisin ongelma ovat poistumisreiteille kasatut tavarat. Nämä tavarat tulee poistaa.

Asukas on ensisijainen itse vastuussa siitä, että asunnon poistumisturvallisuus on riittävällä tasolla. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, paikalliset yrittäjät tai järjestöt.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

5 Onko asunnon poistumisturvallisuus kerrostaloasunnossa kunnossa parvekkeen kautta?

Onko asunnon poistumisturvallisuus kerrostaloasunnossa kunnossa parvekkeen kautta?

Vastasit: Poistumisturvallisuus on kunnossa.

Vastasit: Poistumisturvallisuudessa on pieniä korjattavia asioita.

Vastauksesi perusteella poistumisturvallisuudessa on puutteita, jotka vaikeuttavat liikkumista asunnossa ja/tai poistumista asunnosta. Poistumisturvallisuuden yleisin ongelma ovat poistumisreiteille kasatut tavarat. Nämä tavarat tulee poistaa. Asukas on ensisijainen itse vastuussa siitä, että asunnon poistumisturvallisuus on riittävällä tasolla. Apuna asiassa voivat olla omaiset tai muut läheiset.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisäohjeita löytyy esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

6 Säilytetäänkö asunnossa liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö asunnossa liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja keittiö on siisti.

Vastasit: Keittiössä on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Keittiössä on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia. Liedellä tai tulisijan välittömässä läheisyydessä säilytetään palamiskelpoista tavaraa, eikä asiaa voitu korjata sen havaitsemishetkellä.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

7 Säilytetäänkö olohuoneessa liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö olohuoneessa liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja olohuone on siisti.

Vastasit: Olohuoneessa on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Olohuoneessa on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia. Liedellä tai tulisijan välittömässä läheisyydessä säilytetään palamiskelpoista tavaraa, eikä asiaa voitu korjata sen havaitsemishetkellä.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

8 Säilytetäänkö asunnon makuuhuoneessa liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö asunnon makuuhuoneessa liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja makuuhuone on siisti.

Vastasit: Makuuhuoneessa on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Makuuhuoneessa on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia. Liedellä tai tulisijan välittömässä läheisyydessä säilytetään palamiskelpoista tavaraa, eikä asiaa voitu korjata sen havaitsemishetkellä.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

9 Säilytetäänkö asunnon saunassa liikaa tavaraa tai säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?

Säilytetäänkö asunnon saunassa liikaa tavaraa tai säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja tila on siisti.

Vastasit: Saunassa tai peseytymistilassa on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Saunassa tai peseytymistilassa on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia. Liedellä tai tulisijan välittömässä läheisyydessä säilytetään palamiskelpoista tavaraa eikä asiaa voitu korjata sen havaitsemishetkellä. Sauna on täynnä tavaraa tai kiukaan välittömässä läheisyydessä on tavaraa eikä asiaa voitu korjata sen havaitsemishetkellä.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

10 Säilytetäänkö pannuhuoneessa/teknisessä tilassa liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö pannuhuoneessa/teknisessä tilassa liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja tila on siisti.

Vastasit: Pannuhuoneessa/teknisessä tilassa on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Pannuhuoneessa/teknisessä tilassa on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

11 Säilytetäänkö varastossa liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö varastossa liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja tila on siisti.

Vastasit: Varastossa on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Varastossa on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski. Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

12 Säilytetäänkö parvekkeella liikaa tavaraa?

Säilytetäänkö parvekkeella liikaa tavaraa?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tavaran määrä on sopiva ja parveke on siisti.

Vastasit: Parvekkeella on jonkin verran liikaa tavaraa.

Vastauksesi perusteella asunnossa on tavaran määrästä johtuva kohonnut tapaturma- ja paloriski. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Parvekkeella on merkittävästi liikaa tavaraa. Tavaran joukossa on myös herkästi syttyvää materiaalia.

Vastauksesi perusteella asuntosi sisällä on tavaran määrästä ja tavaroiden sijainnista johtuen suuri onnettomuus- tai paloriski.

Asiaan tulee tarttua välittömästi. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa asunnon tavaramäärästä. Ylimääräinen tavara ja materiaali tulee poistaa, sillä se lisää merkittävästi asunnon tapaturma- ja paloriskiä. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai paikalliset yrittäjät.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

13 Onko asukkaalla mahdollisuus turvalliseen, toimivaan ja säännölliseen peseytymiseen?

Onko asukkaalla mahdollisuus turvalliseen, toimivaan ja säännölliseen peseytymiseen?

Vastasit: Asunnossa on hyvät ja toimivat peseytymismahdollisuudet.

Vastasit: Asunnon peseytymispaikassa tai sen sijainnissa on korjattavaa tai puutteita. Peseytymispaikassa esiintyviä korjauksen kohteita tai puutteita voivat olla esimerkiksi ahtaus, lämpimän veden saatavuus, puuttuvat kahvat, liukkaus tai vaikea kulkureitti.

Vastasit: Peseytymismahdollisuuksissa on paljon korjattavaa. Peseytymistilaan ei pääse tai peseytymismahdollisuudet eivät ole turvalliset ja riittävät.

Vastauksesi perusteella korjattavia asioita on paljon. Tilanne lisää tapaturma- ja onnettomuusriskiä merkittävästi tai on terveydelle vaarallinen. Asia tulee korjata heti. Etelä-Karjalan alueella Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-15), sähköinen asiointi Oma Ekhva.

This field is hidden when viewing the form

14 Onko asukkaalla käytettävissä puhdasta ruoka- ja juomavettä verkostosta, kaivosta tai kotiin tuotuna (pullovesi)? Onko veden väri ja haju aistinvaraisesti arvioituna hyvä ja normaali?

Onko asukkaalla käytettävissä puhdasta ruoka- ja juomavettä verkostosta, kaivosta tai kotiin tuotuna (pullovesi)? Onko veden väri ja haju aistinvaraisesti arvioituna hyvä ja normaali?

Vastasit: Asukkaan käytettävissä on hyvää ja puhdasta ruoka- ja juomavettä.

Vastasit: Asunnon talousvesitilanne herättää huolta (esimerkiksi tilanne vaihtelee vuodenaikojen mukaan tai veden väri tai haju ei vaikuta normaalilta).

Vastauksesi perusteella juomaveden laadussa on ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Haitta voi olla myös väliaikainen.

Asia tulee korjata. Veden laadun parantamiseksi voi kokeilla veden juoksuttamista. Suosittelemme sinulle veden juoksuttamista.

• Mikäli asunnossa ei ole omaa kaivoa, yhteyttä voi ottaa kunnallisen/yksityisen vesihuoltolaitoksen palvelunumeroon syyn selvittämiseksi ja toimintaohjeiden saamiseksi.
• Mikäli asunnossa on oma kaivo, yhteyttä voi ottaa kunnan ympäristöviranomaiseen lisäohjeistuksen saamiseksi.

Vastasit: Asunnossa ei ole käytettävissä puhdasta ruoka- ja juomavettä.

Vastauksesi perusteella juomaveden laadussa on merkittäviä ongelmia.

Asia tulee korjata välittömästi. Vettä ei saa käyttää juomiseen tai ruuanlaittoon. Tilanne on terveydelle vaarallinen.

• Mikäli asunnossa ei ole omaa kaivoa, yhteyttä voi ottaa kunnallisen/yksityisen vesihuoltolaitoksen palvelunumeroon syyn selvittämiseksi ja toimintaohjeiden saamiseksi.
• Mikäli asunnossa on oma kaivo, yhteyttä voi ottaa kunnan ympäristöviranomaiseen lisäohjeistuksen saamiseksi.

This field is hidden when viewing the form

15 Tupakoidaanko asunnossa sisällä tai poltetaanko asunnossa kynttilöitä? Onko asunnossa tulisijaa ja onko sen nuohous suoritettu asianmukaisesti? Onko asunnossa palon aiheuttamia jälkiä ja ovatko keittiöaskareet turvallisia? Onko asunnossa ollut palohälytyksiä tai onko palokunta käynyt paikalla asunnossa viimeisen kuuden kuukauden aikana?

Tupakoidaanko asunnossa sisällä tai poltetaanko asunnossa kynttilöitä? Onko asunnossa tulisijaa ja onko sen nuohous suoritettu asianmukaisesti? Onko asunnossa palon aiheuttamia jälkiä ja ovatko keittiöaskareet turvallisia? Onko asunnossa ollut palohälytyksiä tai onko palokunta käynyt paikalla asunnossa viimeisen kuuden kuukauden aikana?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Tulen käsittely asunnossa on hallittua ja turvallista.

Vastasit: Asunnossa tai asukkaan toimintatavoissa on merkkejä varomattomasta tulen käsittelystä.

Vastauksesi perusteella tulen käsittelyssä on puutteita jotka aiheuttavat kohonneen riskin tulipalon syttymiseen. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa turvallisesta tulen käsittelystä asunnossaan.

Mikäli kysymyksessä on tulisijaan tai hormiin liittyvä ongelma, yhteyttä voi ottaa paikalliseen nuohoojaan. Nuohoojien yhteystietoja löytyy esimerkiksi paikallisista yrityshakemistoista, mainoksista tai sivustolta nuohoojat.fi.

Jos asukkaalla on toimintatapa joka herättää huolta, voi pyrkiä tekemään muutoksen toimintatapaan. Pienetkin omien tapojen muutokset voivat parantaa turvallisuutta paljon. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai yksityiset palvelun tuottajat.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä myös Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Tulen käsittely asunnossa on varomatonta ja muodostaa suuren riskin turvallisuudelle. Huonekaluissa, tekstiileissä, vaatteissa tai lattialla on palojälkiä kuten reikiä tai hiiltymiä. Henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan esimerkiksi sairaudesta tai päihteiden käytöstä johtuen vaaraa joko itselleen tai muille. Vaaraa on aiheutunut esimerkiksi läheltä piti –tilanteesta syttymästä, tai palonalusta.

Vastauksesi perusteella tulen käsittelyssä on vakavia puutteita, jotka nostavat tulipaloriskiä merkittävästi. Mikäli puutteita ei korjata, asunnossa voi syttyä tulipalo. Asukas on ensisijaisesti itse vastuussa turvallisesta tulen käsittelystä asunnossaan. Mikäli puutteita ei korjata, asunnossa on suuri riski tulipalon syttymiseen.

Mikäli kysymyksessä on tulisijaan tai hormiin liittyvä ongelma, yhteyttä voi ottaa paikalliseen nuohoojaan. Nuohoojien yhteystietoja löytyy esimerkiksi paikallisista yrityshakemistoista, mainoksista tai sivustolta nuohoojat.fi.

Jos asukkaalla on toimintatapa joka herättää huolta, voi pyrkiä tekemään muutoksen toimintatapaan. Pienetkin omien tapojen muutokset voivat parantaa turvallisuutta paljon. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai yksityiset palvelun tuottajat.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä myös Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

16 Onko asunnossa vanhoja tai viallisia sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteiden sijainti, huoltaminen ja käyttötavat turvallisia? Onko asunnossa merkkejä sähkölaitteiden epätavallisesta toiminnasta tai onko asunnossa käytössä olevia, huolta herättäviä sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteet puhtaita? Tarkistetaanko ja puhdistetaanko niiden taustat säännöllisesti?

Onko asunnossa vanhoja tai viallisia sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteiden sijainti, huoltaminen ja käyttötavat turvallisia? Onko asunnossa merkkejä sähkölaitteiden epätavallisesta toiminnasta tai onko asunnossa käytössä olevia, huolta herättäviä sähkölaitteita? Ovatko sähkölaitteet puhtaita? Tarkistetaanko ja puhdistetaanko niiden taustat säännöllisesti?

Vastasit: Mielestäni asia on kunnossa. Sähkölaitteet ovat puhtaita ja ne toimivat hyvin, niitä käytetään turvallisesti.

Vastasit: Sähkölaitteita ei ole puhdistettu säännöllisesti, niiden toiminnassa ja käyttämisessä on pientä korjattavaa.

Vastauksesi perusteella olet havainnut vian jossain sähkölaitteessa tai esimerkiksi laitteen sijainnissa, huoltamisessa tai käytössä on puutteita. Asukkaalla on ensisijainen vastuu huolehtia itse sähkölaitteiden toimintakunnosta ja niiden turvallisesta käytöstä.

Mikäli kysymyksessä on sähkölaitteisiin liittyvä tekninen ongelma, voi olla yhteydessä valtuutettuun sähköasentajaan tai kodinkoneliikkeeseen. Laite pitää korjauttaa ammattilaisella tai ostaa uusi laite viallisen tilalle.

Apuna asiassa voivat olla myös omaiset, muut läheiset tai paikalliset yrittäjät. Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

Vastasit: Sähkölaitteissa on paljon korjattavaa. Ne ovat erittäin likaisia ja asukas tarvitsee apua laitteiden käyttökuntoon saattamisessa. Asunnossa on epäilyttävältä näyttäviä sähkö- tai kaasukytkentöjä. Huonekaluissa tai lattialla on lämpöpatterin aiheuttamia jälkiä, jotka ovat syntyneet liiallisesta lämpötilasta tai vääristä sijoitusetäisyyksistä johtuen.

Vastauksesi perusteella olet havainnut rikkinäisen laitteen tai esimerkiksi laitteen sijainnissa, huoltamisessa tai käytössä on vakavia puutteita. Asukkaalla on ensisijainen vastuu huolehtia itse sähkölaitteiden toimintakunnosta ja niiden turvallisesta käytöstä. Asia tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman pian. Sähköpalon tai sähköiskun riski asunnossa on merkittävästi kohonnut.

Mikäli laite savuaa, kuumenee tai haisee, irrota laite välittömästi sähköverkosta. Korvaa laite uudella. Tulipalotilanteessa ota aina yhteyttä 112. MIkäli sähkölaitteet ovat likaisia, ne voivat sisältää pölyä tai vierasesineitä. Jos sähkölaitteita ei ole puhdistettu pitkään aikaan, ne aiheuttavat merkittävän tulipaloriskin ja laitteet on huollettava tai uusittava välittömästi. Ohjeita sähkölaitteen turvalliseen puhdistukseen löytyy Tukesin sivulta.

Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset, järjestöt tai yksityiset palvelun tuottajat. Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisää ohjeita saa myös esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä asumisturvallisuuden oppaista.

This field is hidden when viewing the form

17 Onko asunnossa riittävä määrä palovaroittimia? Tarkistetaanko palovaroittimien toiminta säännöllisesti?

Onko asunnossa riittävä määrä palovaroittimia? Tarkistetaanko palovaroittimien toiminta säännöllisesti?

Vastasit: Asia on mielestäni kunnossa. Asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia, ne toimivat ja testataan säännöllisesti. Asukas kuulee palovaroittimen äänen.

Vastasit: Asunnosta löytyy riittävä määrä palovaroittimia. Palovaroittimien toiminnassa on puutteita tai niiden toimintaa ei pystytä testaamaan.

Vastauksesi perusteella palovaroitin ei toimi tai sen toimintaa ei pystytä testaamaan. Puutteet palovaroittimien testauksessa tai toimivuudessa vaarantavat asukkaan turvallisuuden.

Mikäli palovaroitin ei toimi
• Tarkista varoittimen ikä (palovaroittimen takaa).
• Mikäli palovaroitin se ei toimi paristojen vaihtamisen jälkeen, hanki tilalle uusi ja kiinnitä se kattoon asianmukaisesti.

Mikäli palovaroittimen toimintaa ei saada testatuksi
• Asiaan voi pyytää apua esimerkiksi omaiselta, muulta läheiseltä tai naapurilta.
• Markkinoilla on apuvälineitä palovaroittimen säännölliseen testaamiseen. Paristo voidaan esimerkiksi asentaa seinälle tai testaaminen suorittaa pitkällä kenkälusikalla jonka toinen pää soveltuu testaamiseen.

Mikäli osoittautuu että asukas ei kuule palovaroittimen ääntä, voi olla yhteydessä omaan lääkäriin mahdollisten kuulo-ongelmien selvittämiseksi.

Apuna voivat olla paikalliset yritykset tai järjestöt. Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisäohjeita saa esimerkiksi
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin kotisivuilta: https://tukes.fi
• Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä paloturvallisuusoppaista.

Vastasit: Asunnosta puuttuu palovaroitin tai asukas ei kuule palovaroittimen ääntä.

Vastauksesi perusteella asunnosta puuttuu palovaroitin tai asukas ei kuule palovaroitinta. Mikäli asunnosta puuttuu palovaroitin, se tulee asentaa heti. Palovaroittimen asentaminen ei ole vapaaehtoista, vaan sen asentamisesta ja määrästä asunnossa on säädetty pelastuslaissa. Palovaroittimen puuttuminen vaarantaa henkilöturvallisuuden. Jokaisessa asunnossa tulee olla vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin jokaisen asuinkerroksen alkavaa 60m² kohti. Paras turvallisuus saavutetaan, kun palovaroitin on asennettu keskelle kattoa kodin jokaiseen huoneeseen (paitsi keittiöön ja pesutiloihin). Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset tai paikalliset yrittäjät.

Mikäli asukas ei kuule palovaroittimen ääntä, voi olla yhteydessä omaan lääkäriin mahdollisten kuulo-ongelmien selvittämiseksi.

Apuna voivat olla paikalliset yritykset tai järjestöt. Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana sähköposti neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi tai puhelin 05 352 7020). Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Lisäohjeita saa esimerkiksi
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin kotisivuilta: https://tukes.fi
• Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivuilta löytyvistä paloturvallisuusoppaista.

This field is hidden when viewing the form

18 Ovatko turvalaitteet ja muut apuvälineet ajan tasalla? Voisiko asukas hyötyä jostakin uudesta turvalaitteesta tai apuvälineestä?

Ovatko turvalaitteet ja muut apuvälineet ajan tasalla? Voisiko asukas hyötyä jostakin uudesta turvalaitteesta tai apuvälineestä?

Vastasit: Turvavälineet eivät ole tällä hetkellä tarpeellisia.

Vastasit: Jokin turvalaite voisi olla tarpeellinen edistämään arjen turvallisuutta.

Vastauksesi perusteella arjen turvallisuutta voisi parantaa jonkin turvalaitteen avulla. Asiassa voivat auttaa omaiset ja muut läheiset sekä yrittäjät. Tietoa saat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonnasta ja ohjauksesta puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Turvalaitteita ja muita apuvälineitä voi myös ostaa suoraan eri toimijoilta. Esimerkiksi turvapuhelinpalveluita välittävien yrittäjien yhteystietoja löytää internetistä.

Vastasit: Turvalaitteen tai turvalaitteiden hankinta parantaisi arjen turvallisuutta merkittävästi.

Vastauksesi perusteella turvalaitteen / turvalaitteiden hankinta parantaisi merkittävästi asukkaan turvallisuutta. Asukkaan asumisturvallisuus paranee turvalaitteita käyttämällä merkittävästi. Ota pikaisesti yhteyttä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Turvalaitteita ja muita apuvälineitä voi myös ostaa suoraan eri toimijoilta. Esimerkiksi turvapuhelinpalveluita välittävien yrittäjien yhteystietoja löytää internetistä.

This field is hidden when viewing the form

19 Onnistuuko avun hälyttäminen puhelimen tai turvalaitteen, esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla?

Onnistuuko avun hälyttäminen puhelimen tai turvalaitteen, esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla?

Vastasit: Asukas pystyy käyttämään puhelintaan tai turvapuhelintaan avun hälyttämiseen tai hänen käytössään on turvaranneke, jonka käyttäminen onnistuu aina. Laitteiden toimintaa ja asukkaan toimintakykyä testataan säännöllisesti. Asumisturvallisuutta lisäävien laitteiden lataus muistetaan ja se onnistuu. Naapurit ovat lähellä ja asukkaan liikuntakyky on riittävän hyvä, että myös naapurista avun hakeminen on mahdollista.

Vastasit: Avun hälyttämisessä saattaa olla välillä haasteita. Puhelimen käyttö voi tuottaa ajoittain ongelmia, esimerkiksi näppäinlukon poistaminen ei aina onnistu. Turvaranneke saattaa joskus unohtua esimerkiski yöpöydälle. Naapurit eivät useinkaan ole kotona tai avun hakeminen heidän luotaan ei muista syistä aina onnistu.

Vastauksesi perusteella avun hälyttäminen onnistuu yleensä, mutta asiassa on välillä haasteita. Avun hälyttämistä voi helpottaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla
• Hankkimalla puhelin, jossa on iso näyttö ja selkeät näppäimet
• Hankkimalla turvaranneke, jota pidetään aina mukana
• Liikkumalla säännöllisesti oman kunnon mukaan sekä pitämällä yhteyttä tuttaviin ja naapureihin. Naapurien ja läheisten kanssa voi sopia yhteisiä tapoja, joilla voi varmistua hyvinvoinnista. Esimerkiksi valojen sytyttäminen pimeänä vuodenaikana kertoo, että kaikki on hyvin.

Asiassa voivat auttaa omaiset ja muut läheiset sekä yrittäjät ja järjestöt. Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Vastasit: Avun hälyttäminen on vaikeaa tai mahdotona. Asukkaalla on puhelin, mutta sen käyttäminen ei onnistu. Soittaminen on vaikeaa ja akku on usein tyhjä koska sen lataaminen unohtuu toistuvasti. Turvarannekkeen käyttö on vastenmielistä tai sen käyttö unohtuu usein. Asukkaan on usein vaikeaa muistaa, mikä turvaranneke on ja miten sitä käytetään. Asukas asuu yksin ja avun hakeminen naapurista ei onnistu.

Vastauksesi perusteella avun hälyttäminen on erittäin vaikeaa tai se ei onnistu ollenkaan.

Asia tulee hoitaa kuntoon heti. Ota pikaisesti yhteyttä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

This field is hidden when viewing the form

20 Kokeile, pystyykö asukas poistumaan asunnosta alle kolmessa minuutissa hätätilanteessa?

Kokeile, pystyykö asukas poistumaan asunnosta alle kolmessa minuutissa hätätilanteessa?

Vastasit: Kyllä. Pääsee poistumaan.

Vastasit: Saattaa päästä poistumaan.

Vastauksesi perusteella poistuminen asunnosta alle kolmessa minuutissa ei ole mahdollista tai se on erittäin vaikeaa. Tulipalotilanteessa soitettaessa, hätänumeroon 112 tulee ilmoittaa, että poistuminen asunnosta ei ole mahdollista itsenäisesti. Asiasta tulee keskustella omaisten sekä muiden läheisten ja esimerkiksi kotipalvelun työntekijöiden kesken. Asukkaan saatavilla tulee olla aina puhelin. Mikäli käytössä on myös turvaranneke, hätätilanteessa kannattaa painaa myös siitä hätänumeroon soittamisen lisäksi. Mikäli turvaranneketta ei ole, sen hankkiminen on suositeltavaa.

Tarvittaessa ole yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue. tai Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

Vastasit: Ei pääse poistumaan.

Vastauksesi perusteella poistuminen asunnosta alle kolmessa minuutissa ei ole mahdollista tai se on erittäin vaikeaa. Tulipalotilanteessa soitettaessa, hätänumeroon 112 tulee ilmoittaa, että poistuminen asunnosta ei ole mahdollista itsenäisesti. Asiasta tulee keskustella omaisten sekä muiden läheisten ja esimerkiksi kotipalvelun työntekijöiden kesken. Asukkaan saatavilla tulee olla aina puhelin. Mikäli käytössä on myös turvaranneke, hätätilanteessa kannattaa painaa myös siitä hätänumeroon soittamisen lisäksi. Mikäli turvaranneketta ei ole, sen hankkiminen on suositeltavaa.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue. tai Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

This field is hidden when viewing the form

21 Ovatko asukkaan tuki- ja palveluverkostot riittäviä? Minkä palveluiden käyttö ja kenen kaikkien henkilöiden vierailut asunnossa mahdollistavat asukkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona asumisen?

Ovatko asukkaan tuki- ja palveluverkostot riittäviä? Minkä palveluiden käyttö ja kenen kaikkien henkilöiden vierailut asunnossa mahdollistavat asukkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona asumisen?

Vastasit: Kyllä. Tuki- ja palveluverkosto on tällä hetkellä riittävä.

Vastasit: Ei. Asukas tarvitsee lisää tukea ja uusia palveluita turvalliseen kotona asumiseen.

Vastauksesi perusteella asukas tarvitsee lisää tukea tai palveluita. Apuna asiassa voivat olla omaiset, muut läheiset tai paikalliset yrittäjät ja järjestöt. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asiakasasioissa voit tehdä digitaalisesti ilmoituksen tai yhteydenoton ekhva.fi-sivustojen kautta kohdasta Ilmoita huolesta tai olla yhteydessä puhelimitse sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjauspalveluun p. 05 352 2370. Viestejä voit laittaa eAsioinnin kautta.

This field is hidden when viewing the form

22 Arvioi, miten riippuvainen asukas on päivittäisistä palveluistaan seuraavien aikamäärien sisällä:

Arvioi, miten riippuvainen asukas on päivittäisistä palveluistaan seuraavien aikamäärien sisällä:

Vastasit: Asukas selviää tarvittaessa yli 24 tuntia itsenäisesti ilman palveluita.

Vastasit: Asukas tarvitsee palveluita / muuta apua 6-24 tunnin välein selvitäkseen arjesta.

Asukas tarvitsee apua vuorokauden sisällä esimerkiksi pitkittyvän sähkökatkon aikana. Apuna häiriötilanteen aikana voivat olla omaiset, naapurit ja muut läheiset sekä järjestöt. Tietoa sähkökatkon kestosta saa sähköyhtiöltä ja viranomaisten tiedotuksesta. Mikäli kotona eläminen ei onnistu, tulee miettiä valmiiksi mahdollisuus siirtyä väliaikaisesti läheisten luokse tai esimerkiksi asumisyksikköön.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Vastasit: Asukas tarvitsee palveluita / muuta apua 2-6 tunnin välein selvitäkseen arjesta.

Asukas tarvitsee apua tuntien sisällä esimerkiksi pitkittyvän sähkökatkon aikana. Asukkaan arjen pärjääminen tulee suunnitella ennakolta myös häiriötilanteen aikana. Apuna voivat olla omaiset, naapurit ja muut läheiset sekä järjestöt. Tietoa sähkökatkon kestosta saa sähköyhtiöltä ja viranomaisten tiedotuksesta. Mikäli kotona oleminen ei onnistu, tulee miettiä valmiiksi mahdollisuus siirtyä väliaikaisesti läheisten luokse tai esimerkiksi asumisyksikköön.

Etelä-Karjalan alueella voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Sähkönjakeluhäiriössä, soita alueen sähköyhtiön päivystyksen 24/7 numeroon ja painota asukkaan kriittisyyttä sähkön saannin tarpeeseen
• Kymenlaakson sähkö (Luumäki, Lemi, savitaipale) puh. 05-77 80 222
• Imatran Seudun sähkö (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) puh. 05-683 5490
• Parikkalan Valo (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) puh. 05-43901
• Suur-Savon Sähkö (Savitaipale) puh. 0800 90440

This field is hidden when viewing the form

23 Onko asunnossa toimiva ja turvallinen mahdollisuus käyttää wc:tä tai käymälää?

Onko asunnossa toimiva ja turvallinen mahdollisuus käyttää wc:tä tai käymälää?

Vastasit: Asia on kunnossa. Asunnossa on wc tai käymälä, joka on turvallinen ja toimii. Jos asunnossa on ulkohuussi, sitä on helppo käyttää ja asukas pääsee sinne turvallisesti. Ulkohuussin tyhjennys hoidetaan asianmukaisesti.

Vastasit: Asiassa on korjattavaa. Korjattava kohde on esimerkiksi vuotava vessanpönttö, ulkohuussin tyhjennys, ahtaat tilat tai hankalat kulkureitit.

Vastauksesi perusteella asumisterveyden wc- ja käymäläasioissa on parannettavaa. Apuna asian korjaamisessa voivat olla omaiset, muut läheiset tai paikalliset yrittäjät. Etelä-Karjalan alueella Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

Vastasit: Asia ei ole kunnossa. Esimerkiksi wc ei toimi tai ulkohuussiin kulku on vaikeaa.

Vastauksesi perusteella asumisterveyden wc- ja käymäläasioissa on paljon korjattavia asioita. Wc ei esimerkiksi toimi tai ulkohuussiin kulku on vaikeaa. Tilanne lisää tapaturma- ja onnettomuusriskiä merkittävästi tai on terveydelle vaarallinen. Asia tulee korjata heti. Apuna asian korjaamisessa voivat olla omaiset, muut läheiset tai paikalliset yrittäjät. Etelä-Karjalan alueella Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjaustilanteissa ota yhteyttä puhelin 05 352 2370 (ma-pe klo 9-13), sähköinen asiointi hyvis.fi.

This field is hidden when viewing the form

24 Onko asunto siisti ja viihtyisä? Siivotaanko asunto säännöllisesti? Onko asunnossa havaittavissa likaa tai pölyä, tuholaisia (hiiret, rotat, jne.) tai silmillä havaittavia kosteusvaurioita? Pidetäänkö asunnossa sisällä monia kotieläimiä?

Onko asunto siisti ja viihtyisä? Siivotaanko asunto säännöllisesti? Onko asunnossa havaittavissa likaa tai pölyä, tuholaisia (hiiret, rotat, jne.) tai silmillä havaittavia kosteusvaurioita? Pidetäänkö asunnossa sisällä monia kotieläimiä?

Vastasit: Asunto on mielestäni siisti, puhdas, viihtyisä ja terveellinen. Siivous on säännöllistä ja toimivaa.

Vastasit: Asunto on hieman epäsiisti. Tavaraa tai likaa on kertynyt liikaa ja siivoamiseen tarvitaan apua.

Vastauksesi perusteella asunnossa tarvitaan siivousta. Asiassa voivat olla apuna omaiset. Yhteyttä voi ottaa myös paikallisiin siivousyrityksiin. Tarvittaessa voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Vastasit: Siivoustarve on iso. Asunnossa on paljon tavaraa ja likaa. Asunto ei ole asukkaalle viihtyisä, turvallinen ja terveellinen.

Vastauksesi perusteella siivouksen tarve on iso ja sen suorittamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Tilanne voi olla vaarallinen asukkaan terveydelle tai paloturvallisuudelle. Asiaan tulee puuttua. Asiassa voivat olla apuna omaiset, muut läheiset ja paikalliset siivousyritykset. Tarvittaessa voi olla yhteydessä Tarvittaessa voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle (Pelastuslaki 2011/379, 42§ mukainen ilmoitus). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tarvittaessa ole yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

This field is hidden when viewing the form

25 Onko asunto riittävän lämmin? Onko asunnon lämmittäminen asukkaalle helppoa ja turvallista?

Onko asunto riittävän lämmin? Onko asunnon lämmittäminen asukkaalle helppoa ja turvallista?

Vastasit: Asunto on lämmin ja lämmitysasiat ovat kunnossa.

Vastasit: Asunto on hieman viileä. Sähkölämmitys tuntuu asukkaasta liian kalliilta, puiden kantaminen tuottaa ajoittain haasteita tai lämmitysjärjestelmä vaatii huoltoa.

Vastauksesi perusteella asunto on hieman viileä. Asiassa voivat olla apuna omaiset, muut läheiset tai paikalliset huoltoyritykset. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Vastasit: Asunto on liian kylmä. Asukas ei suoriudu itsenäisesti puiden kantamisesta ja asunnon lämmittämisestä tai asunnon lämmitysärjestelmä ei toimi lainkaan..

Vastauksesi perusteella asunnossa on liian kylmä. Asiassa voivat olla apuna omaiset, muut läheiset tai paikalliset huoltoyritykset. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden neuvontaan ja ohjaukseen puhelin 05 352 2370 tai linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Tarvittaessa asiasta voi tehdä myös sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen lähimpään toimipisteeseen. Ohjeistus ilmoituksen tekemiseen löytyy Etelä-Karjalan hyvinvointialueen linkistä Sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue.

Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle (Pelastuslaki 2011/379, 42§ mukainen ilmoitus). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Asiassa voi olla yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen neuvontapalveluun (virka-aikana puh. 05 352 7020 tai neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi).

This field is hidden when viewing the form

26 Onko asunnossa vain sähkölämmitys?

Onko asunnossa vain sähkölämmitys?

Vastasit: Ei.

Vastasit: Kyllä. Asunnon pelkkä sähkölämmitys voi lisätä ongelmia mm. sähkökatkosten aikana.

This field is hidden when viewing the form

27 Onko asukas kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana?

Onko asukas kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana?

Vastasit: Ei ole.

Vastasit: On kaatunut kerran, mutta kaatuminen ei aiheuttanut yhteydenottoa terveydenhuoltoon.

Kiinnitäthän huomiota esteettömyyteen asunnossasi, liikkuessasi oikeanlaisiin jalkineisiin sekä liukkauden torjuntaan pihalla. Näin ehkäiset kaatumista kotiympäristössäsi.

Vastasit: On kaatunut kerran tai useammin ja kaatumisen seurauksena asukas on käynyt lääkärissä tai muun terveydenhuollon ammattilaisen luona.

Keskustele terveydenhuollon asiantuntijan kanssa toimista, joilla voit vähentää kaatumisriskiä kotiympäristössäsi.

Lisätietoa kodin paloturvallisuusasioista voit tiedustella pelastuslaitoksen neuvontapalvelusta puh. 05 352 7020 tai sähköpostitse neuvontapalvelu.ek@pelastustoimi.fi. Lisäksi voit käyttää paloturvallisuuden itsearviointilomaketta omana tarkastuslistanasi, jonka avulla voit huolehtia että kotisi paloturvallisuus on kunnossa.