Kotona asumisen turvallisuus -hanke

KAT on Kotona Asumisen Turvallisuutta luova kehittämiskonsepti, jolla tuotetaan turvallisuutta koteihin tilanteessa, jossa ikääntyneiden hoito siirtyy painotetusti laitoshoidosta kotiolosuhteisiin. KAT-hankkeiden tavoitteena on tunnistaa ja estää kotona asumisen turvallisuusriskejä niiden muodostumiskaaren mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaintojen, tutkimuksen sekä kokemuksen kautta rakentuvan oppimisen keinoin.

Toteutus rakentuu eri hankevaiheista. KAT-toiminta käynnistyi Etelä-Karjalassa tarpeiden kartoittamisella ja toimijaverkoston kanssa käytävillä alustavilla keskusteluilla vuosina 2014–2015. Vuonna 2016 käynnistyi KAT1-hanke, jonka tavoitteena oli toiminnan kehittäminen kotona asumisen riskien havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi. Kodin turvallisuuden kartoittamista varten kehitettiin asumisturvallisuuskortti, jota testattiin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Eksoten virkakäytössä.

Hankkeen eteneminen

Hankkeista ovat parhaillaan menossa KAT2- ja KAT3-hankevaiheet. KAT2-hankevaiheessa:

• Kehitetään iäkkäiden ihmisten asumisturvallisuuden arviointia.
• Kehitetään koordinoitu toimijaverkostomalli.
• Luodaan toimijaverkostolle malli riskitiedonkäsittelyyn.
• KAT1-vaiheessa (2016) tehty asumisturvallisuuskortti muutetaan sähköiseksi.

KAT-konseptin on tarkoitus olla kokonaisvaltainen ja dynaamisesti muotoutuva pysyvä toimintatapa, jossa kotona asumisen turvallisuutta edistetään jatkuvassa,toimijoiden väliseen luottamukseen ja syvenevään tietoisuuteen perustuvassa vuorovaikutuksessa.

KAT2-hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 ja Mahdollisuuksien maaseutu – Kaakkois-Suomi -kehittämissuunnitelman tavoitteita.

KAT-hanketta koordinoivat Eksote ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Toimijaverkostossa ovat mukana myös keskeiset maakunnalliset toimijat, kuten Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimia ja Etelä-Karjalan liitto, maakunnan ulkopuolisia toimijoita kuten sisäministeriö ja Pelastusopisto, teeman käsittelyyn liittyviä yrityksiä ja järjestöjä sekä asukkaita.

Kehittäminen maaseudun hyväksi: Hankkeen aikana toimijaverkosto rakentuu yrityksien, järjestöjen, Eksoten, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sekä asukkaiden (kehittäjäryhmä) kesken, jonka luomiseen menetelmänä käytetään työpajavalmennustyöskentelyä.