Arvioitavan asukkaan taustatiedot Osoite* Yksittäistä katuosoitetta ei tallenneta, mutta sijaintitietoa käytetään 1 km tarkkuudella testin tilastointitarkoituksia varten pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi.
Asunnon löytäminen Kysymys-1* Puutteellinen tai huonosti näkyvä talon numerointi voi hätätilanteessa hidastaa merkittävästi avun esimerkiksi ambulanssin tai paloautojen perille pääsyä. Talon sekä asuntojen numerointi tulee olla selvästi näkyvissä myös pimeällä.
Tavaran määrä asunnon ulkopuolella ja ulko-oven läheisyydessä Kysymys-2* Tulipalo alkaa usein rakennuksen ulkopuolelta. Herkästi syttyvä materiaali muodostaa paloriskin ja siksi sen säilyttäminen on kiellettyä asunnon läheisyydessä. Herkästi syttyvää materiaalia ovat esimerkiksi halkopinot, veneet ja rakennusmateriaalit.
Liikkuminen piha-alueella Kysymys-3* Piha-alueen liukkaat tai esteiset kulkuväylät aiheuttavat kaatumis- ja onnettomuusriskin. Turvallisessa pihapiirissä valaistus on riittävä, kulkuväylät ovat helppokulkuiset ja ne hiekoitetaan talvisin. Turvallista liikkumista piha-alueella voidaan tarvittaessa tehostaa käyttämällä nastakenkiä liukkaiden olosuhteiden aikana.
Poistumisturvallisuus Kysymys-4* Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä, myös apuvälinettä kuten rollaattoria käytettäessä. Poistumisen tulee onnistua niin valoisassa kuin pimeässä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistumisreittejä tulee omakoti- ja rivitaloissa olla vähintään kaksi. Esteettömän poistumisen varmistaminen pelastaa ihmishenkiä ja pienentää loukkaantumisriskiä, sillä tulipalossa poistumiseen on aikaa vain muutama minuutti. Ovien aukeaminen kokonaan on poistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten huomioi ovien aukeamissuunnat ja varmista että ovien aukeamisen tiellä ei ole esteitä.
Kysymys-5* Myös kerrostaloissa tulee olla kaksi poistumisreittiä, joista toisena hyväksytään parveke, jonka ovi on aukaistavissa vuodenajasta riippumatta.
Tavaran määrä asunnossa Kysymys-6* Asunnossa oleva suuri tavaramäärä lisää tulipalon syttymisen ja leviämisen riskiä sekä kaatumistapaturmien ja liukastumisen riskiä. Erityisen vaarallista on herkästi syttyvien materiaalien kuten pahvien, sanomalehtien, vaatteiden, patjojen ja tyynyjen kasaantuminen kotiin.
Tarkista huone kerrallaan asuntoon kuuluvat tilat ja varmista ettei niihin ole kertynyt tapaturmariskiä lisääviä tavaroita.
keittiö
olohuone
makuuhuone
sauna
Kysymys-7* Kysymys-8* Kysymys-9* Säilytetäänkö peseytymistiloissa niin paljon tavaroita, että peseytyminen ei ole mahdollista?
Kysymys-10* Kysymys-11* Kysymys-12* Kysymys-13* Asumisterveyteen kuuluvat myös hyvät ja turvalliset peseytymismahdollisuudet.
Kysymys-14* Myös puhdas talousvesi on osa asumisterveyttä. Puhdasta ja terveellistä vettä tulee olla helposti saatavilla juomiseen ja mahdolliseen ruoanlaittoon.
Tulen käsittely Kysymys-15* Suurin osa asuntopaloista liittyy avotulen, tulisijojen ja sähkölaitteiden käyttövirheisiin, huolimattomaan tupakointiin, runsaaseen alkoholin käyttöön tai keittiöaskareisiin. Merkkejä tulipaloriskistä voivat olla esimerkiksi asunnon sisältä löytyvät palojäljet tai sulaneet keittiövälineet. Huolimattomasti käsiteltävät tulisijat ovat asuntopalojen lisäksi potentiaalinen riski häkävaaran muodostumiselle.
Sähkölaitteiden toimivuus ja käyttäminen Kysymys-16* Suomessa syttyy vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, joiden aiheuttajana on sähkö. Yleensä sähköpalo oireilee ennakkoon ja kytee jonkin aikaa ennen syttymistään. Tulipaloa voi edeltää sähkölaitteen epätavallinen toiminta kuten esimerkiksi pesukoneen ohjelman toistuva keskeytyminen, valaisimesta kuuluva hurina ja sähkölaitteesta kuuluvat epämääräiset äänet, tummentumat tai paha haju. Myös valojen vilkkuminen tai himmeneminen ovat merkkejä siitä, että sähkölaitteiston toiminnassa kaikki ei ole kunnossa.
Muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat Kysymys-17* Asunnossa tulee olla vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin jokaista asuinkerroksen alkavaa 60m² kohti. Paras turvallisuus saavutetaan, kun palovaroitin on asennettu keskelle kattoa kodin jokaiseen huoneeseen, lukuunottamatta keittiötä ja pesutiloja. Pakollisten palovaroittimien lisäksi tiloihin, joissa on käytössä polttoainetoiminen laite kuten takka, kaasuhella tai muu tulisija, suositellaan vahvasti häkävaroittimen asentamista. Häkävaroitin ei korvaa pakollista palovaroitinta, mutta sen tuoma lisäturva voi pelastaa ihmishenkiä. Varoittimien sijoituksessa tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita.
Palovaroitin tarkastetaan painamalla varoittimen kannessa olevaa testinappia noin viiden sekunnin ajan. Toimiva palovaroitin antaa tällöin hälytysäänen. Hälytysääni loppuu, kun testinappi vapautetaan. Kun hankit varoittimen, merkitse esimerkiksi tussilla varoittimen taakse hankintapäivä. Mikäli palovaroitin on yli 10 vuotta vanha, se suositellaan korvattavaksi uudella. Varmista, että asukas kuulee palovaroittimen äänen.
Huomioi, että Vuoden 2026 alusta lähtien asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy asukkailta rakennuksen omistajille. Ajantasaista tietoa palovaroittimista saat
https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/ennaltaehkaisy/varoittimet/palovaroittimet .
Kysymys-18* Turvalaitteita ja muita apuvälineitä suositellaan otettavaksi käyttöön silloin, kun päivittäisissä toiminnoissa tarvitaan tukea.
Turvalaitteita ovat esimerkiksi
turvapuhelin tai turvaranneke, jonka kautta saa hälytettyä apua
liesivahti, joka pitää huolen siitä että hellan levyt eivät jää vahingossa päälle
ajastettu kahvinkeitin, joka sammuttaa automaattisesti keittimen tietyn ajan kuluessa
muistuttava lääkeannostelija
tukikaiteet ja tukikahvat
Apuvälineisiin liittyvissä kysymyksissä saat lisäohjeistusta Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Apuvälinekeskuksen kotisivulta sekä toimipisteistä
https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/kanssasi/kuntoutuspalvelut/apuvalineet/. Kysymys-19* Muistisairaudet ja toimintakyvyn puutteet voivat vaikeuttaa avun hälyttämistä. Avun hälyttäminen edellyttyksenä on, että apua tarvitsevan henkilön puhelin on aina saatavilla ja sitä osataan käyttää. Puhelimen lisäksi tukena voi olla myös muita turvalaitteita, kuten turvapuhelimia ja -rannekkeita.
Kysymys-20* Asukkaan toimintakyvyllä on suuri merkitys siihen kuinka nopeasti hän pystyy poistumaan asunnostaan. Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistuminen tulee olla mahdollista myös pimeässä.
Kysymys-21* Lähiympäristön tuki ja erilaiset palvelut voivat olla merkittävässä osassa arjen selviytymisessä ja turvallisuudessa.
Seuraavat tahot ovat monille henkilöille merkittävässä roolissa arjen helpottamisessa:
Omaiset
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (kotihoito)
Yksityiset palvelutuottajat (esimerkiksi siivouspalvelu, taksipalvelu, hoivapalvelu)
Järjestöt
Seurakunta
Naapurit tai muut läheiset Kysymys-22* Asukkaan arjen pärjääminen ja turvallisuus voivat heikentyä merkittävästi häiriötilanteessa, esimerkiksi laajan sähkökatkon tai myrskyn seurauksena. Häiriötilanteessa arjen palvelut saattavat viivästyä huomattavasti tai jäävät kokonaan puuttumaan.
Asumisterveys Kysymys-23* Asumisterveyteen kuuluvat wc- ja käymäläasiat. Näiden hoitaminen saattaa vaikeutua silloin kun arki ei enää suju totutulla tavalla. Hyvät wc- ja käymäläolosuhteet mahdollistavat arjen toimivuuden ja turvallisuuden.
Kysymys-24* Asunnon siivous vaikuttaa sekä turvallisuuteen että viihtyvyyteen. Siistissä asunnossa kulkeminen on helppoa ja onnettomuus- sekä terveysriskit pienenevät. Siistissä asunnossa myös mieli pysyy virkeänä.
Kysymys-25* Hyvään ja turvalliseen asumiseen kuuluu riittävän lämmin asunto. Sopiva asunnon huonelämpötila on noin 20–22 astetta. Sekä liian alhainen että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä ja voivat aiheuttaa erinäisiä terveyshaittoja kuten väsymystä, limakalvojen ärsytystä sekä lihas- ja nivelkipuja. Jos asunnossa on käytössä puulämmitys, puiden hankinta, kantaminen ja asunnon lämmittäminen tulee onnistua turvallisesti.
Kysymys-26* Tällä tiedolla saamme kokonaiskuvaa sähkölämmitteisistä asunnoista, mikäli esimerkiksi sähkönjakeluhäiriöitä ilmenee
Kysymys-27* 
